Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Oispa hattu, josta pitää kiinni…, eli ei entiselleen nyt mikään jää

Kuva
Olen katsellut ja valmistellut ensi vuoden juttuja, enkä tiedä olisinko innoissani vai huolissani. Ehkä molempia. Ihan mielettömiä energiapäiviä alkaa vyöryä heti 1. tammikuuta, ja siitä se sitten lähtee. 11-vuosi on hieno juttu, vaikka sitten kakkosen värähtelyssä, mutta kaikella on puolensa. Tämän vuoden puolet ovat huikeat mahdollisuudet ja hankaluus pitää päätä pensaassa.

Mitä lähemmäs uusi kultainen aika tulee, sitä hankalammaksi käy sulkea silmiään maailman muutokselta. Olen vähän sitä mieltä, että alkava vuosi tulee kärjistämään asioita, sillä kuten tavallista, eniten huutavat he, ketkä eniten pelkäävät. Kuulin joku aika sitten sellaisenkin sanonnan kuin Rasistit on rassukoita. Varmaan niin, mutta pelko vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan.

Moni yrittää takertua entiseen kynsin hampain, ja kestää ihan mitä tahansa, ettei tarvitse muuttaa maailmankuvaansa. On kova paikka joutua myöntämään, että on tajunnut jotain ihan pieleen tai että on uskonut väärään asiaan vuosikymmeniä, elle…

Pääsimme jouluun

Kuva
Onko se oman energian muutos vai joku isompi muutos, kun jokainen joulu on erilainen? Tänä vuonna on ollut jotenkin outoa monet asiat. Ehkä se on energiajuttu, Saturnus pyörähti järjestelmälliseen kauriiseen ja sisäinen nipottaja tykkää. Paitsi että toisten epäjärjestelmällisyys nostattaa huipputunteita, ei aina jaksais kun muut ei tajua. Ja tiedän, maailman peili on lahjomaton, se mikä nostaa tunteita on erehtymättömästi itsessä…

Tai sitten energia liittyy Kristus-valoon, jota on nyt tullut minusta aiempaa enemmän ja alkaen aikaisemmin. Tai sitten sitä on aina tullut, mutta ei oo tumpelo tajunnut, kun energia on ollut niin matalalla. Niin tai näin, nyt tulee, ja tuntuu. Joulun aika on se huippukohta, jolloin Kristus-valoa eniten virtaa planeetalle. Jouluaattoillasta kolme vuorokautta putkeen. Silloin tällöin voi hiljentyä ottamaan sen tietoisesti vastaan, kannattaa kyllä:).

Lisäksi on joulun pyhät yöt. Varmaan tuttua kaikille, alkaen jouluyöstä (=jouluaaton ja 1. joulupäivän väline…

Kun ei unelmoituta

Kuva
Tämä juuri koittanut uusikuu on ollut minusta erityisen hankala. On aika huikeaa, että se osuu Linnunradan keskelle, ja planeetat pyörivät samassa merkissä ja mitä kaikkea siihen sitten liittyi. Sekin oli minusta ihka hienoa, että tämä uusikuu liittyy tulevan vuoden erilaiseen energiaan. Tulevaa olisi hyvä luoda, mutta korkeammassa värähtelyssä, rajoja rikkoen tai ehkä paremminkin niitä huomioimatta.

No juu, ihan hyvä. Mutta kun ei päässä oikein noi unelmat pyöri, kuten ei paljon muutenkaan. On varmasti paljon ihmisiä, jotka elävät sitten kun -elämää, mikä on yksi tapa unelmoida ja haaveilla. Nyt kun olen saanut itseni opetettua aika paljon pois ajatuksesta, että elämä alkaa sitten joskus, huomaan, että tässä ja nyt on kaikki mitä on. No ehkä huominenkin kuuluu minun ajatuksiini, ja joulu nyt tietysti, mutta sen jälkeen on pelkkää sumua. Vai oisko valoa.

Eli ei hyvä kumpikaan tapa. Sitten kun  -elämä on vihoviimeistä, koska silloin siirtää omia juttujaan, omaa hyvinvointia, omaa on…

Nousee se

Ei tietysti ole mitään syytä olla ihmeissään, enkä oikeastaan olekaan. Mutta silti on aika hienoa minusta, että niin monella oli sama tunne itsenäisyyspäivän tienoissa. Jotain muuttuu, uusi aika alkaa ja energiassa noustaan nyt ylöspäin. On kiva myöskin se, että niin monet ovat talkoissa mukana, luomassa valoallasta Suomen ylle, meidän kaikkien hyväksi ja korkeimmaksi parhaaksi.

Oli aika huikea laitella sunnuntaina energiaa altaaseen ja Suomeen, kun aisti ne monet muutkin, jotka sitä tekivät. Varmaan monet tekevät tuota myös muulloin, kuten minäkin. Pyydän enkelit laulamaan Suomen yllä melkein joka ilta, lähettelen kosmisen rakkauden lohikäärmeitä eduskuntaan ja ministeriöihin, Kullanhopeista violettiliekkiä kunnalliseen päätöksentekoon ja mitä nyt ikinä keksin. Sillä tiedän, että joka ikinen rippunen auttaa, että matkamme uuteen kultaiseen aikaan sujuu parhaimmalla mahdollisella tavalla. On niin paljon merkkejä paremmasta – vaikka välillä tuntuu, että päättäjät saavat hommat sotkettu…

Valoallas Suomen ylle

Kuva
Käy kurkkaamassa Facebookista, mitä on tekeillä:)

Suomi nousuun

Kuva
Ehkä meidän hörhöjen pitäisi aloittaa kampanja Suomen nostamiseksi viidenteen ulottuvuuteen. Kaikki teemme sitä koko ajan, omaa energiaa muuttamalla ja värähtelyn nostolla muutamme automaattisesti kaiken ympärillämme. Suomessa lisäksi putsausapua tulee taivaalta: lumi, räntä, vesi… On se niin hyvä – toisaalta:). Tämä on itsellä niitä sitten-joskus-asioita, mutta ehkä olisi syytä aloittaa ryhtiliike ja tehdä säännöllistä valolähetystä Suomelle, maana, ja kaikille ja kaikella täällä. Omalla listalla on jatkuvasti koko planeetta, ja muutamia yksittäisiä juttuja sen päällä, mutta voishan tuota energiaa ja enkeleitä ja lohikäärmeitä kohdistaa myös tälle maalle. Ihan siksi, että Suomi on ainoa maa maailmassa, joka nousee viidenteen ulottuvuuteen maana. Muualle tulee yksittäisiä kohtia, kaupunkeja ja yhteisöjä. Kaipa mekin voitaisiin tehdä jotain asian edistämiseksi.

Jos moinen kiinnostaa, siitä voi tehdä tavan, ehkä jopa rituaalin, jolloin sen voima kasvaa entisestään. Rituaali syntyy siit…

Aikoja taas elellään, arkkienkeleitä 17.kouluun ja Atlantiksen yliopistoa rakennetaan

Kuva
Tässä superkuuta ootellessa tuntuu, että energiat on varsin mielenkiintoisia. Viikonlopun ihanasta Kultainen Atlantis –opettajakoulutuksesta tipahdin pitäisi-pitäisi-arkeen, ja olen yrittänyt siinä rämpiä heikoin tuloksin. Mitään valmista ei synny, ja ahdistaa vähitellen, kun hommat laahaa pari viikkoa jäljessä. Eikä noi siipiveikot paljon lohduta, ne kun vaan väittää, että kurssit valmistuvat ajallaan ja että jos hutaisen hommat, kaduttaa kuitenkin. No niin niin, mutta kun pitäisi saada aikaan sekä nopeasti että hyvin. Ja nyt ei onnistu. Syytänkin siitä planeettoja ja hitsin aurinkoa. Onko aina pakko pyöriä ja lähetellä energioita?

2017 käynnisti planeetan puhdistumisjakson, joka kestää noin viisi vuotta. Riippuu sitten meistä meneekö kuinka helposti. Olenkin kiitollisena katsellut Helsingin seudun lumisateita, sillä lumi puhdistaa. Hyvä katsella kauempaa:). Toisaalta olen pohtinut miksi, oi miksi Keski-Suomen kohdalla on keväästä asti levännyt pilvipeite. Mitä me ollaan tehty tai p…

Enkö voisi vain suoraan valaistua?

Kuva
Oivallukset voi olla hienoja. Tai sitten ei, ja vielä samaan aikaan. Kun tajuaa jotain omasta itsestään, niin ison asian, että se muuttaa ajatuksia monesta jutusta, voi olla joko aivan onnesta sekaisin tai masentua tyystin. Jälkimmäistä on ollut vähän liikkeellä. Mietinkin sitä, että eikö mitään helpompaa konstia voisi olla. Jos vaan valaistuisi suoraan, ilman asioiden käsittelyä, minkään muuttumista tai puhdistamista.

No ehkä ei, mutta oispa somaa. Olen tajunnut niin ison asian yhden ihmisen sivuhuomautuksen seurauksena, että nyt sitten ihmettelen mitä siitä seuraa. Kamalinta on se, että takaisin ei pääse. Sama kuin henkisessä kasvussa. Kun jotain oivaltaa tai vaikka ottaa enkelit elämäänsä, paluuta entiseen ei ole. Energiaansa voi madaltaa, mutta tietoa ja oivallusta ei voi perua. Joskus kyllä haluaisi(n), mutta minkäs teet.

Pahinta minusta on kuitenkin se, että kun ymmärtää jotain, on pakko tehdä päätös. Ei voi enää piilottaa autuaana päätään pensaaseen, vaan on tietoisesti joko …

Ametistit särkee päätä

Kuva
Sain viettää kivan päivän opettajakollegojen kanssa Tampereella. Käytiin katsomassa kivimuseon ametistionkaloita ja samalla pidettiin pieni hiljainen hetki, kevyt seremonian tapainen keskellä kiviä. Museo oli suurimman osan ajasta tyhjänä, mitä nyt muutama koululainen, yksi henkilökuntaan kuuluva ja aikuisempi pariskunta vaelteli paikalla. Olen jo tottunut tekemään henkisiä harjoituksia ihan missä tahansa vaikka olisi muitakin ihmisiä paikalla, mutta onhan se kivempi, kun saadaan olla omalla porukalla. Aina voi tosin vedellä enkelien ja/tai lohikäärmeiden avulla vähän reviiriä, jos alkaa yleisö ahdistaa.

Kivimuseossa on siis kiviä ja fossiileja. Hienoja ovat, ja vaikka kristallit ovat lepotilassa, jotain voi niiden energiasta tuntea, kun yrittää. Koskea ei saa, mutta jos laittaa käden auraan, se ei ole maallikoiden mielestä koskemista:).  Ainoastaan yhdessä nurkassa alkoi energiaa tuntua ihan kunnolla, ainakin minusta. Se oli se kaappi, missä oli ametisteja, sitriinejä (niitä keltais…

11.11. tulee, oletko valmis?

Kuva
Maailma on täynnä energioiden lukijoita, astrologeja ja numerologeja, jotka kertovat mitä on menossa. On se mielenkiintoista. Mutta kuten olen aiemminkin sanonut, elääkin pitäisi, joten kuka jaksaa katsoa kaikki videot ja lukea kaikki artikkelit… Silloin tällöin energia on kuitenkin sellaista, että pitää aa ottaa yhteyttä arkkienkeli Metatroniin ja bee lukea edes joidenkin minusta asiaa puhuvien ihmisten mietteitä. Nyt taitaa olla sellainen aika käsillä.

Leijonaportti elokuussa aloitti hurjan energiavyörytyksen, josta sitten vedettiin vähän henkeä syyskuussa. Lokakuussa Pluto (kiitos ja ylistys) kääntyi kulkemaan oikeinpäin, ja vaikka energia oli taas myllerryksessä, tuntui kuin asiat alkaisivat selvitä. Lokakuun loppu ja marraskuun alku ovat nyt kuitenkin vedelleet taas esiin sellaista tuuletusta, että jos ei oma tasapaino ole vakaa, voipi maailman tuulet heitellä.

Kaiken on tultava esiin puhdistettavaksi, senhän tiedämme. Ja putsattu on, putsattu lisää ja vieläkin löytyy. Vitsi on…

Niin muuttuu suunnitelmat, kiitos Dianan, Timin ja opejen

Maailmankaikkeus ei kai sitten kestä tyhjiöitä. Jos jossain on tyhjä kolo, se täytetään. Ihan sitten itsestä riippuu millä, hyvällä tai piilevällä hyvällä, tai ihan nyt millä tahansa, ettei vain jää minkäänlaista tyhjiötä mihinkään. Toisaalta on se niin väärin.

Olin jo aika innoissani tyhjästä kohdasta kalenterissa, sillä se tarkoittaa omaa työtä, ehkä hiukan aikaa pyöritellä uusia juttuja ja ehkä jopa lomaakin enemmän kuin kaksi tuntia vuodessa. No juu, ei se sitten ihan niin mennyt. Ja kyllä, ihan itse taas annan periksi ja olen ekana änkemässä mukaan. Mutta jupisen silti, joten lomaa voisi ottaa ehkä ainakin 2 ja puoli tuntia nyt ihan lähiaikoina.

Ihana, mahtava Tim Whild tulee Suomeen taas maaliskuussa, 10-11.3. Eka päivä on kaikille avoin, mutta toinen päivä uusille tulijoille vain, jos paikkoja jää syksyn kurssilaisilta. Ihan varma en ole vielä miten tulee menemään, mutta lauantaille mahtuu ainakin vielä hyvin. Mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jos tämä kiinnostaa. Tim o…

Onko minun pakko asua täällä

Kuva
Tämä on jokavuotinen juttu, toistuu vähintään kerran vuodessa, yleensä useammin. Räntäsade, ensimmäiset lumihiutaleet, talven pakkanen ja ikuisesti jatkuva talvi saavat minut kysymään enkeleiltäni aina samoin: Onko minun pakko asua täällä? Ja pallo tulee takaisin hyvin nopsaan, sekä arkkienkeli Metatronilta että muilta siipiveikoilta: Onko sinun pakko asua täällä?

Eli ohjat on tietysti omissa käsissä ja päätös aivan itse tehtävissä. Sitten ei voi kuin murjottaa, koska olis niin kätevä, kun ois joku ulkopuolinen jota voisi syyttää kaikesta. Aika monella alkaa tässä vaiheessa pyöriä päässä omaisuus, työ, perhe, omaisten työt ja opiskelut ja niin edelleen, ja ovathan ne toki hyviä syitä. Samantapaisten syiden vuoksi minäkin täällä asun, vaikka vapaampi varmasti olen muuttamaan kuin moni muu omasta mielestään.

Juttu on kuitenkin niin myös tässä asiassa, että kun haluaa asioita kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, siihen kaikkiin luetaan myös itse. Jos joku ei ole oma paikka, eikä siellä vii…

Matkaa ja energiaa

Olen miettinyt onko Joutsalla jotain minua vastaan. Kun nimittäin saa ruokamyrkytyksen kahdesti samalla paikkakunnalla riippumatta huoltoasemasta vai mitä liikennemyymälöitä ne nykyään on, alkaa tulla vähän asennetta… Tai ehkä se on palvelus, herättelyä siihen, että miettisit vähän mitä syöt. Vaikka kyllähän minä mietin. Se ei vain oikein tule vielä todellisuuteen.

Oma kokki ja/tai taloudenhoitaja ois kyllä aika kätsy. Ihmettelin kaverille yksi päivä miten ihmiset ehtii tehdä kotonaan yhtään mitään, ja kaveri totesi, että ehkä toiset ei tee töitä aamu seitsemästä yhdeksään illalla, tai pidempään. On vähän päivät venähtäneet, ja siitä on kärsinyt koko elämä, kehosta ja kodista puhumattakaan. Mutta sittenpä olen saanut jotain aikaiseksikin.

On tosi kiva, että 17.kauppa ja 17.koulu ovat auki ja toiminnassa. Ihan on riittävästi vieläkin tekemistä, ulkoasua pitää viilata, että se toimisi puhelimella paremmin ja noin puoli miljoonaa muuta juttua, mutta toimii kuitenkin. Se on jo iso asia.…

Seminörtin elämää

Kuva
Voisi olla helpompaa, jos olisi joko täysi nörtti tai sitten täysin tietämätön (lue: en haluaisi opetella) tekniikasta. Nyt tiedän, mitä pitää ja voisi tehdä, mutta en aina ole ihan kartalla miten se sitten lopulta tehdään. Niin kuin nyt nuo maksupainikkeet verkkokauppaan. Juu, on, ja toimii, ei siinä mitään. Mutta kun se maksusivu on niin ruma… En vaan taida voida sille mitään. Mutta itse asiassa jotain voisin ehkä tehdä, pitääkin kysyä vielä nörtimmiltä alkuviikosta.

17. koulu on tavallaan auki, mutta en vielä sitä hehkuta missään, koska moni asia on vielä kesken. Niitä pieniä yksityiskohtia sitten riittää – ja riittää – ja riittää… Pääasia kuitenkin, että tekniikka toimii turvallisesti, maksupalikat toimivat turvallisesti ja tekniikka on melkein kaikki kunnossa. Nyt voin sitten alkaa keskittyä sisältöön.

Sitäkin jo jonkin verran on, ja moni kurssi on ihan viittä vaille valmis. Viimeistelyt vielä, ja sitten nettiin. Kohta pitää kirjoitella sähköpostilistalaisille ja antaa heille …

Kursseja ja suunnittelua

On kyllä aina yhtä ihmeellistä olla tulevien tai olevien Diana Cooper Foundationin opettajien kanssa. Kolme päivää enkeliopettajakoulutusta, ja monenmoista on taas koettu. Yksi hupaisimpia oli energiapalikoiden kopittelu:). Mikä tietysti osoitti taas kerran, että kehitys on ollut huima ihan kaikilla, ja yhä useammat meistä voisivat alkaa havahtua siihen, että maailma on muuttunut, ja oma värähtely on noussut, ja se tuo tullessaan kaikenlaista.

Eilen olin aivan poikki, ja menin tosi aikaisin nukkumaan. Sitten kuitenkin aloin kokeilla energiatason asioita, joita päivän jutuista mieleen juolahti, eli ei se uni sitten ihan niin tullutkaan. Mutta paljon sain aikaiseksi. Naureskelin itsekseni sitäkin miten kursseja tulee suunniteltua. Mietin nimittäin 17.koulun Atlantiksen enkelit –kurssia, ja keskustelu Metatronin kanssa meni suurin piirtein näin:
En minä tuollaista voi opettaa….
Totta kai voit.
Mutta kun kukaan muu ei opeta sellaista…
Miksi sinun pitäisi opettaa sellaista, mitä muut ope…

Periksiantaminen on syvältä

Mutta aina ei pysty kykenemään, vaikka kuinka yrittää. Olin niin varma, että saan 17.koulun tänään auki… Mutta ei voi, vaikkei kovin paljoa enää puutu. Olen pettynyt, ja vielä pari tuntia sitten niin stressaantunut, ettei moista ole koettu pitkään aikaan. Ainakaan viikkoon.

Enkelit yrittävät takoa järkeä päähän, kuten myös kaverit ja läheiset, mutta kun oman pään deadlinet ei pelitä, ei lähimmäisten tai muiden hyvää tarkoittavat neuvot ja lauseet paljoa auta. Voi ne silti olla viisaita. Ymmärrän jollain tasolla sen, että ei ole järkeä hakata päätä seinään ja vääntää väkisin asiaa, jonka on tarkoitus elää uuteen kultaiseen aikaan asti. Mutta ymmärrys ei aina riitä, kun tuntuu että pitäisi, tahtoisin ja pitäisi voida…

Ei auta, periksi on annettava, sillä enkeliopekoulutus on tulossa, ja kurssilaiset sekä heidän tulevat kurssilaisensa ansaitsevat selväjärkisen open ja kunnollisen valmistautumisen. Pakko siis siirtää syrjään tekniset probleemat, ja googlailla vain toisen kädellä.

On oll…

Idea kahvista

Kuva
Olen saanut itseni niin sekaisin 17.koulun kanssa, että pitää ihan oikeasti konkreettisesti piirtää paperille kaaviokuvia, muuten olen ihan hukassa mitä pitäisi tapahtua kun jostakin kohden napsautetaan hiirellä. Jos olisin fiksu, tai ehkä markkinointihenkisempi, hinnoittelisin kaiken erikseen ja laittaisin kauppaan myyntiin, eikä sitten tarvitsisi yrittää sovitella palikoita ja jäsenyyksiä ja lisää palikoita kohdilleen. Mutta fiksuudesta ei kukaan ole vielä syyttänyt, eikä kyllä markkinointihenkisyydestäkään. Kaverikin nauroi pari päivää sitten sisäistä markkinoijaani, joka jupisi itsekseen, että mitä se kellekään kuuluu, kun udeltiin joitain työjuttuja:).

Mutta koulu edistyy, kiitos ja ylistys. Vähän silleen ai-tuokin-pitäisi tavalla, mutta kuitenkin. Ihan hirveästi syyhyttäisi jo sormia alkaa tehdä sitä juttua, mitä haluan koululaisten sitten testaavan, mutta jos nyt kuitenkin tekisi asiallisempia hommia ensin.

Tänään on kaiken päälle Tim Whildin kurssi minulle ja yhdelle oleval…

Ymmärrys, oivallus vai tajuaminen

Niissä on nimittäin eroa. Ymmärrän monta asiaa, mutta se ei vielä tee niistä osaa minun elämääni – vaikka ymmärränkin, että ehkä olisi hyvä. Oivallan vielä enemmän, mutta vähän riippuu oivalluksen syvyydestä onko jutuilla pysyvämpää osaa elämässä. Tajuaminen on sitten eri juttu. Ehkä siihen voisi olla joku parempi sana, mutta käytetään nyt tätä. Minä ymmärrän asian tajuamisen niin, että se oikeasti kirkastuu aivan käytännölliselle tasolle asti.

Kuten silloin, kun tein numerologian ammattikurssilaisille päivitystä pyhän geometrian opintoihin ja törmäsin netissä videoon, jossa numeroiden pyhä geometria ja niihin liittyvät äänet esiteltiin. Vähän aikaa kun sitä pyörittelin, itselle jo tutut asiat kirkastuivat vielä entisestään, ja tajusin niin päivänselvästi miten me siellä Kultaisella Atlantiksella oikein voitiin tehdä monia asioita. Juuri niin, äänen ja pyhän geometrian avulla. Siinä vaiheessa, kun olin siinä ymmärryksen tilassa, olisin voinut ihan hyvin rakentaa vaikka Stonehengen uud…

Atlantiksen osaamista

Kuva
Nyt alan vihdoin vähitellen tajuta mitä oikein tuli opittua ja ymmärrettyä Tim Whildin käynnillä Suomessa. Osa meni ilman muuta ohi, koska tulkatessa ei voi kuunnella, ja kuunnellessa ei voi tulkata. Kuten varmaan paikalla olleet huomasivat. Silti jotain jäi mieleen, ja tietenkin, koska aivoissani pyörivät kuudet vaihteet tai rattaat tai sisäkkäiset aivot, esiin nousee myös uusia kysymyksiä. Voi Tim, et tiedä mitä pistit alkuun…

Monet kurssilaiset tietävät, että minulla on jo pitkään ollut teoria omasta suojelusenkelistä, ja Tim vahvisti, että totta se on. Jes! Nyt sitten yritän tajuta mitä se tarkoittaa käytännössä. Monet kurssilaiset myös tietävät, että olen protestoinut enkelihierarkiaa vastaan jo kauan. Juu juu, totta kai, se mies, mikä lie munkki tai vastaava, joka sen joskus oliko se 1400-luvulla kehitteli, sai sen varmaan kanavoituna tietona.

Ja varmasti se on ollut tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen, sillä ihmiset tykkää lajittelusta ja nimilapuista. Eikä tietenkään ihm…

Sivulauseiden ihmeet, eli ihana Tim Whild

Kuva
On aina ihanaa, kun saa uusia oivalluksia tai ymmärtää vihdoin jotain, mistä on tajunnut vain osan. Dianalla ja Timillä on molemmilla sama taito huomauttaa ohimennen jotain, joka ainakin minulla loksauttaa asiat kohdalleen. Ihan kuin piilokuva. Ensin et näe sitä, ja kun sen kerran huomaat, et voi enää olla sitä näkemättä.

Timin kahden päivän kurssi oli kyllä jotain täydellisen hienoa. Kurssilaisten palautteet ja viestit ovat kertoneet samasta, meillä kaikilla oli unohtumaton viikonloppu. Juuri oikeat 44 ihmistä kokoontuivat Atlantiksen energioihin, ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Toivon mukaan heilläkin, jotka kovasti kyynelehtivät. Kyyneleet näissä hommissa ovat useimmiten vain merkki korkeista energioista, ja välillä oli tulkillakin vaikeuksia puhua kunnolla, kun itketti ja kurkkua kuristi. Sellaista se, Timin kanssa:).

Vähän aikaa ehdin viettää muutenkin Timin kanssa. Aika rankka viikonloppu oli, joten paljoa ei keritty hengailla yhdessä, mutta jotain sentään saatiin aikaise…

Valaistuneet hiukset

Ja mitä vetoa, kaikki on Tim Whildin syytä… No ehkä ei ihan, mutta tavallaan.  On monenlaista puuhaa ennen kuin Tim tulee huomenna, ja veikkaan, että en paljon ennätä muuta sinä aikana kun hän on täällä. Mikä on tietysti hienoa, tunnen olevani kovasti etuoikeutettu, kun saan hengailla Timin kanssa jonkun verran enemmän kuin edes kurssilaiset. Tai tarkemmin ajatellen, mistä sitäkään tietää. Opet tietää, että henkisten kurssien jälkeen sitä ei kaipaa kuin ruokaa ja ulos kävelemään, ja sitten nukkumaan. No, maanantaina pitäisi jäädä aikaa noin tunnin verran. Timin vapaa-aika Suomessa, ruhtinaallisesti:).

Minulla on kysymyslista ollut jo pitkään, mitä haluan tarkistaa. En oikeastaan kysyä muuta kuin mielipidettä, asioista, joita olen itse oivaltanut tai päätellyt. On hyvä saada vahvistus tai ainakin keskustella jonkun asioita ymmärtävän kanssa. Lisäksi se haastatteluvideo pitäisi tehdä, ja kysymykset sitä varten on vielä sanotaanko vaiheessa. Parhaimmat muistaa tietysti sitten, kun Tim on…

Ihana syyskuu

Kuva
Vielä viimeinen päivä omaa aikaisempaa kuukautta, huomenna vaihtuu oma kuukausi. On tuota ootettukin. Elokuu on ollut aikamoisen koetteleva varmaan kaikille. Nytpä tuosta päästiin, tai ihan kohta päästään. Syyskuu tuo sitten tullessaan jo ihan muuta. Astrologit taas lupailevat ihan vaikka mitä, varmasti seuraten planeettojen liikkeitä. Itse huomaan muutokset jo siinä, miltä tuntuu, ja luulen, että moni muukin.

Tämä viikonloppu on ensimmäinen syksyn Diana Cooper Foundationin opekoulutuksista, joten aikamoisen paljon on energiaa liikkeellä. On aina suuri ilo kouluttaa ihmisiä, jotka ovat tällä tasolla sitoutumassa valon tielle. Opekoulutus on iso sitoumus monella tavoin ja se huomataan kyllä myös yläkerrassa. Minusta on myös tosi ihanaa aina saada kokea monenlaisia harjoituksia ja visualisaatioita, joita tulevat opet luovat. Huomenna on odotettavissa melkoinen määrä visualisaatioita, joten taidan kaivella maadoittavia kiviä varastoista lisää ihan varmuuden vuoksi.

Syyskuu on ilmeisesti…

Koulutus ohi mutta koulun kanssa jatkuu

Kuva
17.koulun kanssa menee aika ihan rattoisasti. Ehkä ei ollut maailman paras idea tehdä kaikkea ihan ite, mutta sittenpä on taatusti oma. Ainakin toistaiseksi, mietin nimittäin sitäkin, että ehkä sen kautta joku muukin voisi tuoda esille omia juttujaan.

Tällä hetkellä kursseja on valmiina joitakin, suurempi osa on vaiheessa ja melkoinen osa energiatasolla. Nämä ovat niitä juttuja, joista en ole vielä edes paljoa vihjaillut:). Ideoita muuten on. Tekniikka on keräilty ja osin onnistuneesti yhdistetty, vähän vielä hänkslää tuo suomen- ja englanninkielisten palikoiden yhdistely, mutta kaipa se siitä. Arkkienkeli Mikael on muuten todella kätevä kaveri monenlaiseen, ja Gabriel myös. Jofielin kanssa en ole kamalasti touhunnut aiemmin, mutta nyt tuntuu, että hän on kullanarvoinen auttaja tuodessaan oivalluksia ja myös sen sopusoinnun ja kauneudentajunsa vuoksi. Kiitos kaikille auttajille, tarvetta on edelleen.

Lisäksi yksi palikka, josta olin aika innoissani, ei ole ihan niin kätevä kuin kuvi…

Yleistykset on totta ja säännöt on turhia

Tuolta taas maailmanmeno tuntuu.  Ihan siksi ajattelin tehdä itsekin muutaman yleistyksen, keskiviikon ratoksi, kun Merkurius perääntyy ja asiat seisoo tietyistä syistä.

Myöhästely on vallankäyttöä. Myöhästyminen on eri asia, elämässä joskus sattuu, mutta krooninen myöhästely tai viivyttely, jossa muut ihmiset joutuu aina ja aina sopeutumaan, on sisäisen lapsen vallankäyttöä.

Autolla tehtävät rikkomukset, kuten vilkun käyttämättä jättäminen tai väärin pysäköinti on ylimielistä toisten hyväksikäyttöä. Koska kaikki muut noudattaa sääntöjä, minun ei tarvitse, ja idiootteja he, ketkä eivät seuraa minun esimerkkiäni. Sisäinen lapsi hakee huomiota ja yrittää todistaa vanhemmilleen, että hän on tarpeeksi hyvä.

Elämästä saa eniten irti, kun kuvaa kaiken kännykällä. Mitä siitä, jos vieressä hyökätään ihmisten kimppuun tai delfiininpoikanen kuolee, kunhan tulee hyvä kuva tai video. Tiedä vaikka sen saisi myytyä ja pääsisi kuuluisaksi, tai ainakin sitä voi näyttää kavereille, jotta he kunnioit…